Olen Hanna, kolmekymppinen shelttiharrastaja Espoosta. Kotoisin olen Torniosta, mutta Oulun opiskeluvuosien ja Saksassa suoritetun vaihto-opiskelun jälkeen muutin töiden perässä Espooseen syksyllä 2004. Koulutukseltani olen KTM, pääaineenani markkinointi - valmistumiseni jälkeen työskentelin lähes neljä vuotta IT-alan palvelumyynnin parissa kansainvälisen suuryrityksen palveluksessa, kunnes kesällä 2008 tein täydellisen alanvaihdoksen ja nykyään päiväni kuluvat lemmikkitarvikkeiden markkinoinnin parissa. Ja koirakin pääsee mukaan töihin, mikäs sen mukavampaa ;) Joka tapauksessa - olen pesunkestävä maalaistyttö eikä paluumuutto pohjoisemmaksi ole lainkaan mahdoton ajatus. Kunhan vain ajankohta on sopiva, niin sitten ehkä joskus... ;)

Lapsuudenkodissani minun ja siskoni lemmikkinä oli pieni ja pippurinen pk. chihuahua, mutta sen siirryttyä sateenkaarisillalle vierähtikin kymmenen vuotta ilman jaloissa pyörivää karvakasaa. Parempi niin, railakkaisiin opiskeluvuosiin ei olisi koira sopinutkaan. Vähitellen kuitenkin elämäntilanne alkoi vaikuttaa sopivalta koiran hankinnan kannalta, ja kuume kasvoi hurjaa vauhtia siskoni Elinan jo edesmennyttä pk. collieta Lenniä ja nykyistä pehkopoikaa Lucaa seuraillessa. Näiden tapausten perusteella lassiekoira vaikutti varsin kivalta rodulta, mutta miksi niiden pitää olla niin suuria...? Tähän vastaus oli tietysti sheltti - colliemaista kauneutta pienemmässä paketissa. Kyllä koira pitää syliin saada! :) Kun rotuvalinta oli selvä, alkoi sopivan pennun etsintä - tässä suurena apuna oli rakas siskoni, kiitos Elinalle :) Etsinnät aloitettiin helmikuussa 2007 ja kaikki eteni lopulta yllättävän nopeasti - Leevi syntyi juuri ennen vappua ja juhannussunnuntaina mökiltä palatessani hain pennun kotiin. Kiitos Marja-kasvattajalle maailman suloisimmasta shelttipojasta! :)

Pentua valitessani ehdottomasti tärkein kriteeri oli reipas ja avoin luonne - Leevin luonteva ja peloton suhtautuminen ihmisiin sekä reipas käytös myös vieraammassa paikassa ratkaisi asian ja vakuutti minut siitä, että tässä se nyt on: MINUN PENTUNI. Nämä Leevin luonteenpiirteet ovat edelleen vahvoja - vieraita ei arastella (tosin iän myötä ihan kaikkia vastaantulijoita ei enää pusutellakaan, joskus myös viileä harkitsevaisuus nostaa päätään) eikä uusia paikkoja juurikaan ihmetellä. Leevi on melkoinen hienohelma - pieni lätäkkö ylitetään metrin loikalla - ja mammanpoika joka seuraa minua kuin hai laivaa, välillä tosin yrittää hieman leikkiä machoa mutta leikkipullisteluksi se tosiaan jää. Ja samantien sitten mamman helmoihin turvaan ;) Leevin paras ystävä ja suuri idoli on siskoni colliepoika Luca - kovaa vauhtia pikkuherra ystävystyy myös Elinan nuoremman koiran, aussiepoika Robin kanssa. Kehiä on Leevin kanssa kierretty parinkymmenen näyttelyn vuosivauhtia - näytelmät ovat pääharrastuksemme mutta myös muutamiin tottelevaisuuskokeisiin on vaihtelevalla menestyksellä osallistuttu. Myös agilityä on harrasteltu omatoimisesti sekä muutamilla kursseilla.

Kasvattajan peruskurssin kävin marraskuussa 2008 ja kennelnimi Calbes myönnettiin kesäkuussa 2009. Minkäänlaisia pentusuunnitelmia ei kuitenkaan ole (kohtalaisen mahdoton yhtälö uroskoiran omistajalle) - kasvattajakurssin kävin mielenkiinnosta ja "yleisen koirasivistyksen" vuoksi. Kennelnimeä puolestaan hain kun sopivan keksin ja halusin "varata" sen itselleni - jos ei tuo nimi olisi ollut vapaana niin sitten olisi jäänyt kokonaan hakematta. Tarkoitus on osallistua myös kasvattajan jatkokurssille jossain vaiheessa - tiedonjano on valtava ja kasvaa koko ajan. Koiriin, varsinkaan sheltteihin, ei voi koskaan perehtyä liikaa! :) Suunnitelmissa on myös uuden pennun hankinta - kyllähän Leevin täytyy pieni shelttipoika pikkuveljekseen saada. Toivottavasti sopiva uusi pentunen löytyy pian - kuumetta kasvatellessa... ;)

Mainittakoon vielä, että olen Suomen Kennelliiton ja Shetlanninlammaskoirat ry:n jäsen. Kuulun myös pääyhdistyksen paikallisen alaosaston Etelä-Suomen Sheltit ry:n hallitukseen. Shelttiharrastajien parista olen saanut paljon uusia ystäviä - kaiken muun hyvän ja kauniin lisäksi ihana rotumme myös yhdistää ihmisiä!

Viihtyisiä hetkiä sivuillamme - tervetuloa!